PÄIHDERIIPPUVUUS JA SEN HOITO SUOMESSA

 

Päihderiippuvuus on hermosolutason krooninen aivosairaus.

Siihen sairastunut menettää kykynsä kontrolloida päihteiden käyttöään. Puhumme yleisesti päihderiippuvuudesta, koska niin alkoholi, huumeet kuin päihdyttävät lääkkeetkin ylläpitävät samaa sairautta. Maailman terveysjärjestö luokitteli päihderiippuvuuden sairaudeksi jo 50-luvulla ja tämän luokituksen tueksi on vuosikymmenten aikana saatu lisää monipuolista tutkimusnäyttöä.

Tästä huolimatta päihderiippuvuutta ei hoideta Suomessa sairauskäsityksen mukaisesti. Vallalla olevat hoitokäytännöt ohjaavat keskittymään oireiden, ei itse sairauden hoitoon. Katkaisuhoito toimii vain välittömänä ensiapuna. Päihdekuntoutuksessa päihderiippuvuutta hoidetaan sosiaalisena ongelmana, vaikka sosiaaliset ongelmat ovat seurausta päihderiippuvuussairaudesta, eivät niiden syy. Psyykkiset häiriöt, kuten masennus tai ahdistus, eivät myöskään aiheuta päihderiippuvuutta, vaan ovat tämän sairauden oireita. Päihdyttävien lääkkeiden käyttö hoitona aiheuttaa liian monelle vain uuden riippuvuuden. Korvaushoito on yleisesti käytössä, vaikka päihderiippuvaisen hoito päihteellä ei voi johtaa tuloksiin. Korvaushoitojen seurantaa ei toteuteta lain vaatimalla tavalla ja suurin osa korvaushoidossa olevista potilaista onkin todellisuudessa koko loppuelämän kestävässä sairauden ylläpitohoidossa.

Tällaisen mallin mukaisesti toteutettu hoitojärjestelmä on pohjoismaalaisesti ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Esimerkiksi Islannissa maailman tuloksekkaimpana päihderiippuvuuden hoitomenetelmänä pidettyä, sairauskäsitykseen perustuvaa Minnesota-mallia käyttää 70 % koko päihdehoidosta. Vaikka esimerkiksi alkoholin kulutus on kaikissa Pohjoismaissa samaa luokkaa, päihdeperäinen kuolleisuus on muissa Pohjoismaissa lähes 50 % alhaisempaa kuin Suomessa.

Meillä suomalaisilla on vahva päihderiippuvuudelle altistava geeniperimä. Päihderiippuvuudesta on tullut suurin kansansairautemme. Sairastuneita on jo noin 400 000 ja määrä kasvaa nopeasti.

Päihderiippuvuutta ei voida parantaa. Sairauteen on kuitenkin jo Suomessakin olemassa tuloksellista hoitoa, joka perustuu lääkkeettömyyteen ja täysraittiuteen. Kokemusasiantuntijuus, yhteisöllisyys, vertaistuki ja läheisten mukaan ottaminen ovat hoidon onnistumisen kannalta olennaisia tekijöitä. Hoidon avulla päihderiippuvuuteen sairastunut voi toipua eli saavuttaa raittiuden, joka tarkoittaa päihteettömyyden lisäksi tunne-elämän eheytymistä ja kokonaisvaltaista ihmisenä kasvamista.

Valitettavasti tällaista hoitoa on tarjolla tarpeeseen nähden aivan liian vähän ja se on vain muutamien yksittäisten toimijoiden käsissä. Myös läheiset jäävät liian usein ilman tukea ja hoitoa tai heidän hoitonsa on asiantuntematonta.

Yhdistyksemme yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia laaja-alaisesti päihderiippuvuussairaudesta toipumiseen tähtäävän, tuloksellisen hoitojärjestelmän puolesta. Päihderiippuvuudesta toipuneiden - niiden, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet sekä tuloksettoman että tuloksellisen hoidon – kokemuksien perusteellinen analysointi on paras käytettävissämme oleva resurssi, jota meillä ei ole varaa jättää huomiotta!